Pitäisivätkö NATO-liittolaiset lupauksensa puolustaa hyökkäyksen kohteena olevia jäseniä? Se riippuu keneltä kysyt.

Kollektiivinen itsepuolustus on kirjattu Naton ytimeen: Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklassa todetaan suoraan, että "aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa heistä vastaan ​​Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa pidetään hyökkäyksenä heitä kaikkia vastaan" ja että joukkoja voidaan käyttää käytetään vastauksena.

Se on myös suhteellisen testaamaton sitoutuminen - ja yhä täysipainoisempi. Naton perustamisen jälkeen vuonna 1949 siihen on vedottu vain kerran: 12. syyskuuta 2001 edellisenä päivänä Yhdysvalloissa tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.

Seitsemänkymmentä vuotta Naton perustamisen jälkeen ei ole selvää, että kaikki liittolaiset ovat samalla puolella siitä, mitä kollektiivinen itsepuolustus todella tarkoittaisi. Presidentti Trump on noussut voimakkaaksi liittolaisen kriitikoksi, kun taas Turkin puuttuminen Koillis-Syyriaan herätti huolta siitä, kuinka pitkälle kollektiivinen turvallisuus menisi.
ILMOITUS

Äskettäisessä Economistin haastattelussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron pohti, voisiko Naton kollektiivinen turvallisuus johtaa hänen maansa taisteluun Syyriaa vastaan. "Mitä 5 artikla tarkoittaa huomenna?" Macron ihmetteli ääneen.

Ei ole myöskään selvää, ovatko yleisön jäsenet selvillä siitäkin.

Aiemmin tänä vuonna brittiläinen äänestysyritys YouGov kyseli Naton neljän suurvallan - Ison-Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen - ihmisiä siitä, mitä ulkomaisia ​​valtioita he olisivat valmiita puolustamaan, mukaan lukien Naton liittolaiset ja jotkut Naton ulkopuoliset liittolaiset, kuten Ruotsi ja Ukraina.

    Kun Ranska ja Turkki ovat tällä hetkellä soutamassa Naton suhteen, aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessamme todettiin, että Ranskan yleisö ei olisi halukas puolustamaan Turkkia, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, huolimatta heidän velvollisuudestaan ​​tehdä niin Naton jäseninä pic.twitter.com/rwtl6ggEJK
    - YouGov (@YouGov) 2. joulukuuta 2019

Tulokset viittasivat siihen, että Naton liittolaisena oleminen ei varmistanut julkista tukea.

Ainoastaan ​​vähemmistöt Ranskan ja Saksan väestöistä sanoivat, etteivät ne puolustaisi Romaniaa, joka on Naton liittolainen vuodesta 2004 ja Euroopan unionin jäsen tai edes Turkkia, joka on Naton liittolainen vuodesta 1952 (britit olivat myös eri mieltä Turkin tukemisesta).
ILMOITUS

Kaikissa haastatelluissa maissa enemmistö ilmoitti kuitenkin tukevansa Suomea ja Ruotsia, jotka eivät kuulu Naton piiriin. Enemmistö Britanniassa ja Yhdysvalloissa ilmoitti myös saapuvansa Ukrainan, maan, jonka liittyminen NATO: hun vuonna 2008 estettiin, avuksi - hämmentävällä tavalla, Yhdysvaltojen tuolloin ajama päätös.

Ja vaikka Saksalla ja Yhdysvalloilla on vuosikymmeniä kestävä liitto, vain vähemmistö saksalaisista sanoi olevansa tulossa amerikkalaisten puolustukseen, jos Yhdysvaltoja hyökätään

YouGovin kysely toteutettiin huhtikuussa, mutta se jaettiin jälleen maanantaina odotettaessa tällä viikolla Lontoossa järjestettävää Naton kokousta, jonka aikana Trump ja muut maailman johtajat juhlivat allianssin perustamisen vuosipäivää.

Tulokset saivat aikaan keskustelun eurooppalaisten turvallisuusasiantuntijoiden keskuudessa, ja monet miettivät, miten tietoa jäsennetään, muotoiliko kysymys itse sekavalla vai harhaanjohtavalla tavalla vai voiko kyselytietoja pitää lainkaan tarkkoina (vertaileva kansainvälinen kysely on kallista ja vaikea liiketoiminta, jossa on paljon mahdollisuuksia virheille ja väärille tulkinnoille).

    Mietitkö, mitkä kriteerit olivat sille, miksi ei kysytty tiettyjen maiden puolustuksesta, esim. NL, DK, minä, Norja, Iberia, useimmat entisen Itävallan Unkarin imperiumin jäsenistä, Bulgaria. Ja mikä tulos olisi ollut, jos kaikille EU: n jäsenille annettaisiin yleinen kysymys (spoileri: katso nonNATO Ruotsi, Suomi)? https://t.co/BVvJXJa7la
    - François Heisbourg (@FHeisbourg) 2. joulukuuta 2019

Joissakin muissa tutkimuksissa on havaittu samanlaista kansallista erimielisyyttä siitä, miten 5 artikla toimisi käytännössä, vaikka takomot ovat usein monimutkaisia. Vuonna 2017 Pew Research Center kysyi useiden Naton jäsenvaltioiden ihmisiltä, ​​vastaako he sotilaallisella voimalla, jos Naton liittolainen joutuisi vakavaan konfliktiin Venäjän kanssa.
ILMOITUS

Vain 40 prosenttia saksalaisista kannatti sotilaallisen voiman käyttöä tässä tilanteessa, kun taas britteistä 45, ranskalaisista 53 ja amerikkalaisista 62 prosenttia.

Saksa voi olla merkittävä vaihtelevista tunteistaan ​​liittoutuman suhteen. Saksalaisen Körber-Stiftung -yrityksen tänä vuonna tekemä kysely osoitti, että monet maassa suhtautuivat skeptisesti Naton suhteiden keskeisiin osiin, ja vain 39 prosenttia sanoi, että Saksalla olisi oltava läheisempi suhde Yhdysvaltoihin kuin Venäjään.

Sillä, antavatko nämä äänestysluvut kansalaisten keskuudessa muuttuvan kuvan Naton kollektiivisesta turvallisuudesta, ei ole väliä - kansallisen turvallisuuden päätökset eivät ole kansanäänestyksiä.

https://www.washingtonpost.com/world/2019/12/02/would-nato-allies-keep-their-promise-defend-members-that-are-attacked-it-depends-who-you-ask/